Valesokkeli, tai toiselta nimeltään piilosokkeli on nykytietämyksen mukainen riskirakenne, joka on käsitteenä tuttu monelle. Kuitenkin se, mitä valesokkelilla tai piilosokkelilla tarkalleen ottaen tarkoitetaan, on monelle epäselvempää. Valesokkeliksi kutsutaan ulkoseinän alaosaa, jossa ulkoseinärakenteen lämmöneristekerros ja yleensä myös puurunko laskeutuvat rakennuksen ulospäin näyttäytyvää sokkelin yläpintaa alemmas sokkelin sisään. Valesokkelirakenne voi olla sekä betoni-, että harkkorakenteinen. Tyypillisesti valesokkelirakenteessa ulkoseinän lämmöneristekerros ja runko laskeutuvat myös lattiapinnan alapuolelle, mahdollisesti alapohjan alustäytön (hiekka/sora) tasoon asti. Ulkoseinärakenteiden alaosat voivat laskeutua lähelle ympäröivän maanpinnan tasoa tai paikon jopa ympäröivän maanpinnan alapuolelle.
Kuva 1. Tyypillisen valesokkelirakenteen leikkauskuva. Ulkoseinän puurakenteiden ja lämmöneristekerroksen alaosat laskeutuvat valesokkelin yläpintaa alemmas.
Mistä tunnistaa valesokkelin?
Yleisin valesokkelirakenteen ulospäin näyttäytyvä tunnuspiirre on ulko-oven kohta, kun rakennuksen ulko-oven alareunan voi havaita olevan sokkelin yläreunan alapuolella. Kun ulko-ovi ja lattiapinta ovat sokkelin yläpintaa alempana, ovat yleensä ulkoseinän puurungon ja lämmöneristekerroksen alaosatkin lattiapinnan tasossa tai sen alapuolella. Rakennuksen suunnitelma-asiakirjoista valesokkelirakennetta ei aina voida tunnistaa, koska etenkin vanhemmissa rakennuksissa piirustukset eivät välttämättä täsmää olemassa olevan rakenteen kanssa. Rakentamisessa valesokkelia on käytetty tyypillisimmin noin 1960–1990 luvuilla. Eniten valesokkelia esiintyy 1970-luvun rakennuksissa ja 1990-luvulla valesokkelia esiintyy enää harvemmin.
Kuva 2. Yleensä valesokkelirakenteen tunnistaa ulko-oven kohdalta, kun oven alareuna ja kynnys ovat sokkelin yläpinnan alapuolella.
Valesokkelin riskit ja niiden selvittäminen
Valesokkelirakenne on nykytietämyksen mukaan riskirakenne sen heikkojen lämpö- ja kosteusteknisten toimivuuksiensa takia. Valesokkelissa kosteusteknisen riskin aiheuttaa ulkoseinän puurungon ja lämmöneristekerroksen alaosien sijainti, jossa em. rakenneosat ovat useasti sokkelirakenteen ja alapohjarakenteen välissä, lähes tuulettumattomassa tilassa. Korkeusasemansa vuoksi lämmöneristekerroksen ja puurungon alaosiin aiheutuu myös usein kosteusrasitusta rakennuksen ulkopuolelta sekä maaperästä. Rakenteeseen kulkeutuva kosteus ei pääse puuteellisen tuuletuksen vuoksi poistumaan rakenteesta riittävän nopeasti ja rakenne kosteus-/mikrobivaurioituu. Koska valesokkelirakenteisen ulkoseinän vaurioittaviin tekijöihin kuuluu usein merkittävästi ulkopuolinen kosteusrasitus, on rakennuksen ulkopuolisen kosteudenhallinnan toimivuudesta tärkeää varmistua. Ulkopuolisen kosteudenhallinnan toimivuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa perusmuurin ulkopuolista vedeneristystä, salaoja- ja sadevesijärjestelmiä sekä maanpinnan muotoiluja ja korkoasemaa.
Valesokkelirakenne ei automaattisesti tarkoita sitä, että ulkoseinän alaosat ovat kosteusvaurioituneet. Mikäli rakenteeseen kohdistuva kosteusrasitus on ollut vähäistä ja sokkelirakenteen tuulettuvuus ovat olleet kohtalaisella tasolla, ei ulkoseinän alaosiin välttämättä ole muodostunut kosteusvauriota. Jos talossa epäillään olevan valesokkelirakenne, on pääsääntöisesti suositeltavaa kuitenkin selvittää rakenteen toteutustapa ja kunto rakenneavauksin. Riskirakenteen tutkiminen rakenteita avaavin kuntotutkimuksin on aina edellytys rakenteen toteutustavan ja kunnon määrittämiselle. Pelkällä pintapuolisella tarkastuksella ei pystytä pois sulkemaan vaurion olemassaoloa. Myöskään vaurioituneen valesokkelirakenteen vauriolaajuutta, tai korjaustapaa ei voida määrittää ilman rakenneavausta, sillä eri rakennusten valesokkelirakenteet ja rakenteiden olosuhteet eivät ole identtisiä keskenään. Vaurioitunut valesokkelirakenne tarvitsee yksilöllisen korjaussuunnitelman, jotta rakenteesta saadaan rakennusfysikaalisesti toimiva. Valesokkelia tutkiessa on järkevää selvittää myös muiden mahdollisten kosteusteknisten riskien olemassaolo (esim. villaeristeinen sokkelihalkaisu), koska valesokkelin korjausta suunnitellessa myös muut riskit voidaan poistaa samalla.
Valesokkelin korjaus
Kuten edellä todettiin, vaurioituneen valesokkelin korjaus vaatii AINA yksilökohtaista rakennesuunnittelua ja korjaustapa vaihtelee rakenteen eri ominaisuuksien mukaan. Yhteen rakennukseen soveltuva valesokkelikorjaustapa voi toisessa rakennuksessa pahentaa rakenteen tilannetta. Yleinen korjaustapa on kengittää ulkoseinän puurungon alaosat ja asentaa ulkoseinän lämmöneristekerroksen alaosiin hyvin kosteusrasitusta sietävä eristemateriaali (esim. XPS-eristys). Yksi vaihtoehto vaurioituneen valesokkelirakenteen korjaustyölle on myös kapseloida/tiivistää rakenne, mutta tämä korjaustapa ei poista vauriota rakenteesta, vaan korjauksella pyritään vain hallitsemaan vaurion sisäilmayhteyttä. Valesokkelirakenteen korjaukselle suuntaa antava hinta on noin 600–800 € korjattavalle juoksumetrille, mikä kattaa rakenteen purkamisen valmiilta seinäpinnalta takaisin uudelle valmiille seinäpinnalle. Kuten korjaustyön toteutustapakin, korjauskustannukset ovat aina kohteesta riippuvaisia. Muut valesokkelikorjauksen yhteydessä tehtävät rakennekorjaukset vaikuttavat myös hintaan.
Heräsikö sinulla kysyttävää valesokkelirakenteesta tai epäiletkö kodissasi olevan riskirakenne? Ota yhteyttä asiantuntijaamme alla olevasta linkistä: